Rengaskaivon huolto takaa raikkaan ja riittoisan veden – Kari Melto halusi huollattaa 80-luvun mökkikaivon varmuuden vuoksi

Koro vai noro? Luumäkeläinen Kari Melto heittää lausahduksen puolitosissaan kuvatakseen tilannetta, jossa hän katsoi viisaaksi puhdistuttaa kesämökkinsä rengaskaivon. Hän ei

Noin neljä metriä syvästä kaivosta imettiin pohjalle kertyneet lietteet pois jonka jälkeen kaivo pestiin. Kari Melto tarkkaili kun Jarkko Kallas ja Juho Suurpää pesivät kaivoa. Kuva Olli-Pekka Härmä

Soile Tankka

Koro vai noro? Luumäkeläinen Kari Melto heittää lausahduksen puolitosissaan kuvatakseen tilannetta, jossa hän katsoi viisaaksi puhdistuttaa kesämökkinsä rengaskaivon. Hän ei tiedä, oliko tiettävästi 1980-luvulla kaivettua kaivoa koskaan aiemmin puhdistettu.

– Vesitutkimuksen teetin kolmisen vuotta sitten ja sen mukaan vesi oli hyvälaatuista. Halusin silti varmistua vedenlaadusta, sillä olen jäämässä eläkkeelle ja mökillä tulee varmasti näin korona-aikana vietettyä vielä tavallista enemmän aikaa, Melto perustelee.

Kaivonpuhdistuksiin erikoistunut yritys löytyi Haminasta. Juho Suurpää ja Jarkko Kallas Suurpää Oy:ltä ajoivat imuautolla Mellon kesämökkipihaan ja sen jälkeen alkoi tapahtua. Kaivo tyhjennettiin imulla ja sen renkaat pestiin korkeapainevedellä.

– Tässä yhteydessä kaksi ylimmäistä rengasta saumataan, Suurpää kertaa työn etenemistä.

Kaivon pohjalle vuosien saatossa kertynyt liete imetään pois ja sinne vaihdetaan uudet suodatinhiekat ja lisätään kalkkia. Kalkilla taitetaan suomalaisen maaperän luontaista happamuutta. Hapan vesi ei ole terveysriski, mutta se aiheuttaa muun muassa vesiputkistojen syöpymistä.

Mellon kaivossa vedentuotto on aina ollut erinomainen, mutta useimmiten kaivon puhdistus myös parantaa vedentuotantoa merkittävästi. Paksu lietekerros tukkii vedentuloa.

– Joskus pohjalla on ollut puolikin metriä savea, Suurpää huomauttaa.

Tarvittaessa kaivon niukkaa vedentuottoa voi koittaa parantaa myös junttaamalla pohjalle ylimääräisen, pienemmän renkaan.

– Pienempi rengas on kaivo itsessään ja sillä kaivoa saadaan metri alemmaksi, jos alla ei ole esimerkiksi kalliota. Se on monesti avannut vesisuonta, Suurpää kertoo.

Joskus pohjalla on ollut puolikin metriä savea.

Juho Suurpää

Suomessa on noin 600 000 rengaskaivoa, joista puolet on kesämökeillä ja puolet vakituisesti asutettujen kiinteistöjen pihoissa. Moni kaivo on huoltamatta vuosikymmenestä toiseen. Valtakunnallisissa kaivo- ja talousvesitutkimuksissa noin puolet suomalaisista kaivoista on todettu huonokuntoisiksi. Kaivon kunto tulisi tarkistaa vuosittain ja sitä täytyy huoltaa säännöllisesti.

Rengaskaivon tyypillinen ongelma on pinta- ja sadevesien pääsy kaivoon renkaiden saumoista tai huonokuntoisen kannen kautta. Kokenut kaivonpuhdistaja on tehnyt urallaan kaivoista monenlaisia ei-toivottuja löytöjä. Pahanmakuiseen veteen voi löytyä iljettävä syy.

– Kaiken näköisiä kuolleita eläimiä on ollut. Sammakoita, sisiliskoja, rottia ja hiiriä.

Kaivon voi puhdistaa myös omatoimisesti, mutta urakka on mittava. Suurpää ohjeistaa kuitenkin huolehtimaan aika ajoin veden vaihtuvuudesta juoksuttamalla sitä.

– Kaivolle tekee hyvää, että vettä pumpataan. Sen voi tehdä vaikka uppopumpulla, hän neuvoo.

Ammattilaiset voivat myös tuhota bakteerikantaa klooraamalla kaivoveden ja rakennuksen putkistot. Kloorivettä seisotetaan putkistoissa, minkä jälkeen vettä vaihdetaan, kunnes kloori on kokonaan poistunut.

Melto on työhön tyytyväinen ja valmistautuu mökkikesään vapautunein mielin. Hänen viimeinen työpäivänsä Destian työkohdevastaavana on 12. kesäkuuta.

Uraa kertyi saman työnantajan palveluksessa 38 vuotta ja yhdeksän kuukautta.

– Tuntuu hyvältä, että voin olla varma turvallisesta ja puhtaasta käyttövedestä. Kyllä oma terveys on sen arvoinen. Aion vielä teettää varmuudeksi uuden talousvesitutkimuksen, hän sanoo.

Melto muistuttaa, että kaivonpuhdistuksen kokonaishinnasta työn osuuden voi vähentää verotuksessa kotitalousvähennyksenä.

Tiesitkö?

Kaivovesi tulisi tutkia säännöllisesti

Kaivoveden laatu suositellaan tutkittavaksi rutiininomaisesti kolmen vuoden välein.

Kaivon vesi on syytä tutkia aina ennen uuden kaivon käyttöönottoa tai kun perheeseen on syntymässä lapsi.

Veden laadun selvittäminen on tarpeellista myös kiinteistön osto- ja myyntitilanteessa, hankittaessa vedenkäsittelylaitteita sekä aina, jos on syytä epäillä muutosta veden laadussa.

Kolmen vuoden välein tehtävässä rutiinitutkimuksessa kannattaa tutkia bakteerien määrä, pH, sähkönjohtavuus, sameus, permanganaattiluku, rauta ja väri.

Kuuden vuoden välein on hyvä tutkia edellisten lisäksi myös typpiyhdisteet, alkaliteetti, veden kovuus, happi, väri, rauta, mangaani, kloridi ja fluoridi. Kallioporakaivoista tutkitaan edellisten lisäksi arseeni ja radon, jos on syytä epäillä, että näitä aineita on pohjavedessä.

Lappeenrannan seudulla talousvesitutkimuksia tekee Saimaan Vesi- ja ympäristötutkimus Oy, jonka laboratoriosta saa noutaa tarvikepaketin vesinäytteen ottoa varten. Tutkimuksen hinta riippuu sen laajuudesta.

Lähde: Ympäristöhallinto, ymparisto.fi

SOILE TANKKA

soile.tankka@luumaenlehti.fi

Käy lataamassa mobiililaitteellesi Luumäen Lehden ilmainen mobiilisovellus. Ohjeet sovelluksen lataamiseen löydät täältä.

Kommentoi

Palvelut

Ruokapaikka