Pääkirjoitus: Ajan kanssa vehtaamisen soisi päättyvän

Soile Tankka

Aamu-unisten vuoden paras päivä, tai paremminkin yö, on käsillä varhain ensi sunnuntaina. Silloin vakiintuneen tavan mukaan siirretään aikaa osoittamaan tuntia vähemmän kuin vielä edellisiltana. Muutos normaaliaikaan tapahtuu virallisesti neljältä aamuyöstä, jolloin kello onkin vasta kolme.

Ajan kanssa turaaminen kahdesti vuodessa on turhauttavaa, ja pahimmillaan sillä on vaikutuksia ihmisten terveyteen. Tunnin muutos vuorokausirytmissä ja luonnonvalon määrässä sekoittaa herkimpien sisäisen kellon pitkäksi aikaa.

Kansa on ajan vakiinnuttamisen kannalla. Vuonna 2018 järjestetyssä yhteiseurooppalaisessa julkisessa kuulemisessa 84 prosenttia vastaajista halusi lopettaa kellonajan siirron. Kuulemiseen tuli 4,6 miljoonaa vastausta kaikista 28 EU-jäsenvaltiosta.

Suomi on tehnyt parhaansa ajan vakiinnuttamiseksi. VTT kehitti EU-päätöksenteon tueksi työkalun, jolla voidaan verrata päivänvalon määrää Euroopan pääkaupungeissa ja tarkastella, miten eri aikaskenaariot vaikuttaisivat maatalouteen, talouteen, energiaan, vapaa-aikaan, terveyteen, matkailuun ja liikenteeseen.

Euroopan komissio esitti kellonaikojen siirtelystä luopumista jo keväällä 2019. Tavoite ei toteutunut. Euroopan parlamentti esitti vuonna 2019 mietinnössään, että EU:n jäsenvaltiot siirtäisivät kelloja viimeisen kerran vuonna 2021. Tämäkään tavoite ei näytä toteutuvan. Valtioneuvoston tiedotteen mukaan asia on koronatilanteen vuoksi avoinna.

Näyttää harmillisen selvältä, että päätöksenteko karkaa kuten aikakin, ja menetämme ensi vuoden maaliskuussa taas yhden unitunnin.

Kommentoi

Palvelut

Ruokapaikka