Lukijan mielipide | Hiilinielu vientituotteeksi?

Luumäen lehdessä 22. heinäkuuta kansanedustaja Jukka Kopra arvosteli varsin ärhäkästi EU-komissiota halusta ohjailla Suomen metsäsektoria osana EU:n ilmastopolitiikkaa.

Kopran kannanotto Suomesta metsänhoidon mallimaana hivelee kieltämättä alan ihmisten itsetuntoa, mutta osin jäljet pelottavat.

1. Kopran käsitys siitä, että Keski-Euroopan metsät on tuhottu on varsinkin poliitikkojen luoma yleinen harhaluulo Suomessa.

Tosiasiassa Saksassa tuotetaan sahatavaraa vuodessa kaksi kertaa enemmän kuin Suomessa mikä on varsin hyvä tulos ottaen huomioon, että maat ovat liki saman kokoiset, mutta Saksassa on väkeä 88 miljoonaa. Lisäksi siellä avohakkuut on mikroaukkoja lukuun ottamatta kielletty.

UPM rakentaa parhaillaan uutta lehtipuuhun perustuvaa biojalostamoa Saksaan ja hirsirakentamista suomalaisten kannattaa mennä opiskelemaan Alppi-alueelle.

2. Metsänhoito on toki ollut pääsääntöisesti tarkoituksenmukaista, mutta virheitäkin on tehty; ensin ojitettiin kannattamattomia soita miljoona hehtaaria lähinnä veronmaksajien piikkiin, ja nyt niitä ennallistetaan tietenkin veronmaksajien piikkiin.

EU:lla ei ole erillistä metsäpolitiikkaa, vaan metsät ovat osa ympäristöpolitiikkaa.

Suurin virhe oli kuitenkin 1950–60-lukujen ”valkea valhe” eli koivikoiden tuhoaminen. Siitä maksetaan vieläkin tuomalla Venäjältä koivukuitua hintatasoon noin 60 euroa kuutiometriltä rajalla, kun suomalaiselle metsänomistajalle maksetaan tien varressa noin 30 euroa kuutiometriltä.

3. Onko Suomen uuden metsäpolitiikan mukaan järkevää nopeuttaa kiertoaikaa eli hakata keskenkasvuisia metsiä sellu- ja bioenergiateollisuuden tarpeisiin vai kasvattaa kunnon sahapuuta kuten Ruotsi tekee, hyödyntäen pohjoismaisen puun laatuominaisuudet?

Matkallaan Helsinkiin Kopran kannattaa vilkaista Kuutostien vartta Taavetin ja Utin välillä.

Miten eteenpäin? EU:lla ei ole erillistä metsäpolitiikkaa vaan metsät ovat osa ympäristöpolitiikkaa.

Koska EU tarvitsee hiilinieluja ilmastopolitiikan tavoitteiden saavuttamiseksi, miksi emme tarjoaisi niitä Suomesta?

Yksityismetsänomistajat olisivat varmasti halukkaita rakentamaan ja ylläpitämään hiilinieluja (kasvavaa metsää), kun korvaus olisi tasoa 1 000 euroa hehtaarilta vuodessa, tietenkin verottomana kompensoimaan vuosikymmenten tulomenetyksiä.

Nythän ensiharvennuksen kuitupuun pystyhinta on samalla tasolla kuin 1970-luvulla, kun aloitin opiskeluni. Samalla teollisuus saisi tarvittavan kuitupuun hankintahakkuista ja maaseudun työllisyys ja elinkelpoisuus paranisi ratkaisevasti.

Hiilinielujen rakentamisessa pitää vain muistaa, että avohakkuun jäljiltä metsäpalsta on 20 vuotta hiilipäästöä, eli tänään tapahtuvilla avohakkuilla ei auteta Suomen hiilineutraalisuustavoitetta vuodelle 2035.

Kirjoittaja on vuoroon Espoossa ja vuoroon Saksassa asuva metsänhoitaja

Etusivulla nyt

Luetuimmat

Palvelut

Ruokapaikka