Pääkirjoitus: Kansalaistaito on turhan monelta hukassa

Soile Tankka

Tuhansien järvien maassa uimataitoa on pidetty tärkeänä kansalaistaitona. Siksi on hämmentävä tieto, että joka kolmas suomalainen on uimataidoton, moni vastoin omaa luuloaan.

Virallisen määritelmän mukaan uimataitoinen ihminen kykenee upoksiin pudottuaan nousemaan pintaan ja uimaan yhtäjaksoisesti 200 metrin matkan, josta 50 metriä selällään. Vaadittavaan suoritukseen yltää Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) tutkimuksen perusteella vain 68 prosenttia aikuisväestöstä. Uimaopetus- ja hengenpelastusliiton selvityksessä kuudesluokkalaisista lapsista noin 70 prosenttia täytti määritelmän.

Luumäellä lapsille on annettu vähintäänkin hyvät perusvalmiudet uimataidon oppimiseen jokakesäisissä uimakouluissa, ja osallistujamääristä päätellen vanhemmat ottavat asian vakavasti. Ja jos uimakouluun ei muilta kiireiltä ehätetäkään, moni lapsi oppii uimaan mökkirannassa vanhempien tuella ja valvonnassa.

Uimataito on kuin mikä tahansa muukin taito – sitä täytyisi kerran opittua kehittää ja pitää aktiivisesti yllä. Vanhempien on syytä tarkkailla lasten vesitouhuja vielä pitkään sen jälkeen, kun ensimmäiset uimaliikkeet on opittu.

Aikuiset ovat oma lukunsa. Vaikka moni hukkumiskuolema liittyy sairaskohtaukseen tai alkoholin kyllästämiin onnettomuuksiin, myös heikolla uimataidolla ja hukkumiskuolemilla on selvä yhteys. Joka kesä hukkuu ihmisiä, jotka ovat arvioineet oman jaksamisensa väärin, tai eivät ole veden varaan jouduttuaan selvinneet pintaan. Aikuisten uimakoulut voisivat olla hyvinkin tarpeen lasten uimakoulujen rinnalla.

J oka kolmas suomalainen on uimataidoton, moni vastoin omaa luuloaan .

Kommentoi

Palvelut

Ruokapaikka