Lukijan mielipide: Oman lukion merkitys korostuu pienten kuntien vaaleissa

Jukka O. Mattila

Kevään vaalit merkitsevät suurta muutosta kunnille sosiaali- ja terveydenhuollon siirtyessä 1.1.2023 maakunnille.

Kun vielä tällä hetkellä koulutuksen osuus kuntabudjeteista on noin kolmannes, uudessa tilanteessa se kasvaa 70–80 prosenttiin. Kunnanvaltuustoista tulee ikäänkuin laajennettuja sivistyslautakuntia.

Parin viime vuosikymmenen aikana on Suomen kyläkouluista lakkautettu yli puolet, mutta pieniä lukioita vain keskimäärin yksi vuodessa.

Kuntien päättäjät tiedostavat oman lukionsa koko paikkakunnan yhteiseksi projektiksi. Lukio vahvistaa myös perusopetusta, koska pienissä kunnissa lukio ja peruskoulu toimivat yleensä tiiviissä yhteistyössä.

Monilla pienillä lukioilla on uhkia muun muassa ikäluokkien pienenemiseen liittyen. Tähän on suunnitteilla pientä apua ulkomailta. Esimerkiksi Sallassa, Posiolla ja Tohmajärvellä on jo opiskelijoina venäläisiä nuoria, jotka ovat opiskelleet suomen kielen ennakkoon kotimaassaan.

Samalla periaatteella – suomen kielen ennakkoon opiskelemalla – tavoitellaan nyt nuoria Aasiasta. Kehittyvistä maista suuntautuu englantia puhuviin maihin huomattavia opiskelijavirtoja.

Kuntien päättäjät tiedostavat oman lukionsa koko paikkakunnan yhteiseksi projektiksi.

Uusi Finest Future -hanke kääntää osan tästä virrasta Suomeen, jolla on edelleen kansainvälisesti erinomainen maine koulutusosaajana.

Pilottivuonna 2021–22 on tulossa muutama kymmenen opiskelijaa Vietnamista ja Uzbekistanista, mutta seuraavaksi vuodeksi kaavaillaan jo useita satoja.

Näistä osa tulisi pieniin kuntiin, joilla on yksilöllisen opetuksen ja henkilökohtaisen huolenpidon lisäksi tarjolla edullista majoitusta.

Hanke on eräs osoitus pienten lukioiden palvelutehtävästä kunnilleen. Monille pienten lukioiden rehtoreille on sälytetty raskas yhdistelmävirka. Tehtävien karsiminen antaisi enemmän aikaa lukion kehittämiseen osana kunnan elinvoimastrategiaa.

Pieniä lukioita edustavaan Suomen Lähilukioyhdis- tys ry:hyn kuuluvat käytännössä kaikki alle 150 opiskelijan lukiot. Tällä hetkellä yhdistyksessä on 176 jäsenlukiota eli noin puolet Suomen lukioista, kirjaimellisesti Hangosta Utsjoelle.

Yhdistys vetoaa äänestäjiin ja toivoo korkean äänestysaktiivisuuden lisäksi, että valituksi tulisi henkilöitä, joita koulutusasiat aidosti kiinnostavat ja jotka tiedostavat koulutuksen lisääntyvän merkityksen kuntansa vetovoimatekijänä.

Ennakkoäänestys tapahtuu kotimaassa 26.5. – 8.6.2021. Varsinainen vaalipäivä on sunnuntaina 13. kesäkuuta.

Kirjoittaja on Suomen Lähilukioyhdistys ry:n puheenjohtaja.

Kommentoi