Lukijan mielipide: Riistahallinto päätti ihan itse

Antti Mattila

Maaseudun tulevaisuudessa 29.3.2021 todettiin, että suurimmassa osassa maata hirvieläinten kannanhallintaa hoidetaan hyvässä yhteistyössä maanomistajien, metsästäjien ja sidosryhmien kanssa. Näin se on yleensä toiminut Kaakkois-Suomessakin.

Tällä kertaa kuitenkin Kaakkois-Suomen alueellisessa riistaneuvostossa kannanhallinnasta päätettäessä päätös ei ollut yksimielinen. Maanomistaja- ja sidosryhmäedustajien esitys oli, että kantatavoite säilytetään ennallaan, mutta riistahallinnon edustajat enemmistönsä turvin nostivat kantatavoitetta seuraavalle kolmevuotiskaudelle.

Kantatavoitteen nostaminen tekee tilanteesta ongelmallisen, sillä LUKEn arviot menneen kauden jälkeen jäävästä kannasta ovat useimmilla Kaakkois-Suomen hirvitalousalueilla huomattavasti tavoitteita korkeammat ja osin nousseet edellisestä vuodesta. Riskit liikenne- ja metsävahinkomäärien lisääntymiseen kasvavat.

Alueellisten riistaneuvostojen kokoonpanossa on riistanhoitoyhdistysten edustajilla enemmistö, mikä mahdollistaa sen, että riistahallinto voi päättää yksin hirvieläinten kantatavoitteet.

Tilanteen tekee erityisen kohtuuttomaksi se, että riistaneuvoston päätöksistä ei voi edes valittaa mihinkään. Olen artikkelissa (MT 29.3.) esitetystä kehittämistavoitteesta samaa mieltä, että päätöksentekojärjestelmää on muutettava tasapuolisemmaksi.

Metsästyslain mukaan oikeus harjoittaa metsästystä ja määrätä siitä kuuluu alueen omistajalle. Maanomistajien tavoitteena oli, ettei kantatavoitetta muuteta ja, että intensiivisempää metsästystä kohdistetaan tiheimpien hirvikannan alueille.

Tilanteen tekee erityisen kohtuuttomaksi se, että riistaneuvoston päätöksistä ei voi edes valittaa mihinkään.

Näiden päämäärien saavuttamiseksi tarvitaan osapuolten välistä hyvää yhteistyötä kannanhoidossa.

Kirjoittaja on Kaakkois-Suomen alueellisen riistaneuvoston maanomistajajäsen.

Kommentoi

Palvelut

Ruokapaikka