Versoilevassa puutarhassa rikkaruohokin saa kukkia – Annika Veijonen avasi rehevän ja mielikuvituksellisen pihansa yleisön ihasteltavaksi

Talosta ei voi erehtyä. Jos oli menossa katsomaan Annika Veijosen puutarhaa ja osui ylipäänsä oikealle kadulle Taavetissa, niin etupihan kukkarunsaus

Annika Veijosen puutarhassa riittää nähtävää arviolta 280 kasvilajin verran. (Kuvat: Soile Tankka)

Soile Tankka

Talosta ei voi erehtyä. Jos oli menossa katsomaan Annika Veijosen puutarhaa ja osui ylipäänsä oikealle kadulle Taavetissa, niin etupihan kukkarunsaus kertoi kyllä, että oikea osoite oli löytynyt. Sadetta oli luvattu, mutta säänhaltija yllätti ja viime sunnuntain Avoimet puutarhat -tapahtuma saatiin viettää otollisissa olosuhteissa. Kävijöitäkin oli yllin kyllin, viherharrastus on nyt selvästi pinnalla.

Veijonen ja hänen miehensä Sami Leinonen ovat kummatkin ammattipuutarhureita. Joskus suutarin lapsella ei ole kenkiä, mutta tässä tapauksessa pihaan on panostettu sekä osaamista, ideoita että työtunteja.

– Piha on enemmän minun hoidossani, Samilla taas on tekeillä arboretum mökille, Veijonen naurahtaa.

Versoileva puutarha oli vierailukohteen virallinen nimi. Se juontaa Veijosen sivutoimisesta yrityksestä, Puutarhapalvelu Versosta, jonka nimissä hän tarjoaa ihmisille pihasuunnitelmia ja neuvontaa. Päätyö on ollut valmistumisen jälkeen Ansari-Yhtymän kasvihuoneilla, vaikka välissä hän kokeili siipiään päätoimisena yrittäjänäkin.

– Talvet olivat aika hiljaista aikaa, hän perustelee paluutaan palkkatyöhön.

Versoileva piha totisesti on. Etupihan loisto syntyy kukkivista pensaista ja perennoista, joiden lomassa kesäkukkaistutukset luovat lisää värisävyjä. Takapiha on rajattu puilla ja pensailla hieman sokkeloiseksi, ja kerroksellisuus luo salaperäisen tunnelman.

Kahdessa kasvihuoneessa kasvatetaan monenlaisia vihanneksia. Tomaatteja on peräti 13 lajiketta, kurkkujakin useita.

– Chilit ovat enemmän miehen harrastus, Veijonen lisää.

Saan kiksejä joka kerta, kun käyn puutarhamyymälässä ostamassa kasveja.

Annika Veijonen

Kasvien lukumäärän laskeminen ei ole helppoa, mutta arvio on noin 280 eri lajia.

Tuhannen neliön pihamaa on jo varsin täyteen ahdettu, jos ei lasketa taaimmaksi tarkoituksella jätettyä avointa nurmialuetta.

– Puutarha on käytännössä täysi, mutta vaihtelen jatkuvasti kasvien paikkoja. Joku kasvi aina kuoleekin, niin saan vaihtaa tilalle jotain uutta, jota olen himoinnut.

Etupihan lempikasvi, riippajalava löysi itselleen kasvutilan pystyyn kuivahtaneen rusokirsikan tilalta.

Kun omassa puutarhassa ei enää ole tilaa, Veijonen shoppailee mielellään asiakkailleen.

– Saan kiksejä joka kerta, kun käyn puutarhamyymälässä ostamassa kasveja. Sillä ei ole väliä, ovatko ne itselle vai asiakkaille, hän nauraa.

– On järkevää, että minä hankin asiakkaiden kasvit, niin voin samalla varmistaa, että taimet ovat hyviä.

Puutarhassa on kasvien lomassa paljon pieniä yksityiskohtia. Maisemoidun koirankopin katolla makailee Snoopy, entinen pehmolelukoira, joka on upotettu betoniin puutarhapatsaaksi. Betoniin ja betonista voi valaa lähes mitä tahansa ja suurin osa puutarhan laatoista on itse tehtyjä. Viimeisimpien laattojen valumuottina olivat jauhelihapakkausten laatikot.

– Netistä löytyy ohjeita vaikka kuinka paljon, Veijonen vinkkaa.

Roope-koira nauttii auringonpaisteesta. Sen takana näkyvä laatoitus on valettu itse jauhelihan pakkausalustoilla. Kasvihuoneessa kasvavat chilit ja paprikat.

Puutarhassa on kaksi erilaista vesiaihetta. Puron yläpuolella asustaa itse valettuun betoniviittaan sonnustautunut kummitus.

Kitkeminen on tarpeen läpi kesän, joten siellä täällä on astioita, joihin kutsumattomat kasvivieraat voi viskoa. Astioista ne jatkavat matkaansa takapihan kompostiin, joka tuottaa kasvien tarpeisiin uutta multaa. Ihan kaikkia rikkaruohoja Veijonen ei kitke. Jos kasvi on kaunis katsella, kuten vaikkapa lemmikit tai kellokukkaiset kasvit ovat, ne saavat kukkia rauhassa. Entä löytyykö puutarhurin maailmasta kasveja, joista hän ei pidä? – Inhokkikukkani on ruusu. Käsittelin niitä Ansarilla ennen kuin tuotanto lopetettiin, Veijonen hymähtää.

Madame-patsas kurkkii vieraita etupihan kulmalta. Runkona on muovinen mallinukke, joka on päällystetty betonissa liotetuilla asusteilla ja viimeistelty pronssinvärisellä maalilla.

SOILE TANKKA

soile.tankka@luumaenlehti.fi

Käy lataamassa mobiililaitteellesi Luumäen Lehden ilmainen mobiilisovellus. Ohjeet sovelluksen lataamiseen löydät täältä.

Kommentoi

Palvelut

Ruokapaikka