0

Kolumni: Puuhastelun siunattu hulluus

Olen puuhastelija.
Urbaani sanakirja kuvaa puuhastelua muun muassa kaikenlaisten asioiden tekemiseksi ilman ammattitaitoa, mutta hyvällä meiningillä.
Osuu ja uppoaa.
Työnantajalle tiedoksi: pyrin keskittämään puuhastelun vapaa-aikaan. Joku voi olla tästä eri mieltä, se hänelle sallittakoon.
Sillä puuhastelu omaan piikkiin tarjoaa lähes täydellisen vapauden. Onnistua, keksiä ratkaisuja, aivopähkinää, pohdintaa toimintatavoista, liikuntaa, lihaskuntoa. Ja kyllä se epäonnistuminen on ihan elimellisesti liitettävissä puuhasteluun. Melko taajaan itse asiassa.
Oma puuhasteluni menee usein metsään. Kirjaimellisesti.
Puuhastelijana vastaan esimerkiksi Hakalan tilan epätieteellisen metsäntutkimuksen innovaatiotyöskentelystä sekä toimin operatiivisena toteuttajana toimeenpanevan komitean suunnitelmille.
Ja kukas se kissan hännän alas vääntää ellei yllekirjoittanut itse. Kyllä ne suunnitelmat usein ovat pölhöjä. Onneksi syyllinen katsoo peilistä.

Osuu ja uppoaa.

Otetaanpa esimerkki.
Verkkoyhtiö kävi muutama vuosi sitten mylläämässä kaivinkoneella pohjatonta turvehöttöä entistä pohjattomammaksi linjankorjausoperaatiossaan.
Puuhastelijan ratkaisu oli ajaa vannesahan jäljiltä jäänyttä pintalautaa höttelikköön köyhän miehen kapulatieksi. Siitä kun menee ajoura halki metsäpalstan.
Taas meni pari tuntia operaatiossa rattoisasti. Samalla sai raikasta ulkoilmaa ja pientä kuntoilua.
Ja lopputulos. Ei se nyt ihan toivotunlainen ollut. Laudat lähtivät liikkeelle puunajon yhteydessä. Alkuperäinen pitkospuumuodostelma näyttää enemmän, no, pintalautahässäkältä ajouralla.
Ei auta masentua. Uskon, että puuhastelijan alati askaroiva mieli jalostaa kokeilusta version 2.0., joka toimii beetaversiota paremmin.
Ja positiivisen kautta. On se mukavampi kantaa tuhkia palstan perälle metsälannoitteeksi pintalautahässäkkää pitkin. Siinä aiemmassa mallissa saapas haukkasi vettä melkein joka kerta.
Joku toinen toki dumppaisi tuhkat lähipuille. Mutta kun ei puuhastelun pidä liian helppoa olla.

Puuhastelu sisältää jo itsessään pysähtymisen. Tulee muuten tarpeeseen tässä ajassa.
Sillä elimellinen osa omaa puuhasteluani on asioiden suunnittelu. Ja se on mukavaa. Antaa aja-
tusten vaeltaa mielekkäissä (ainakin omasta mielestä) operaatioissa, pohtia tapoja tehdä ja ratkaista asia.
Toki vannoutuneen puuhastelijan täytyy varautua myös kritiikkiin. Kaikki eivät ymmärrä, miksi käyttää aikaa toisarvoisiin asioihin ja tehdä asioita vaikeamman kautta vailla varmuutta onnistumisesta.
Tai kuten naapuri asian kiteytti: Kyllä sinä olet sekaisin.

OLLI-PEKKA HÄRMÄ
olli-pekka.harma@luumaenlehti.fi

Kirjoittaja on Luumäen Lehden toimittaja.

Viikon kysymys

Joko olet vaihtanut autoosi kesärenkaat?

Näytä tulokset

Loading ... Loading ...
Kommentoi kyselyä