0

Kolumni: Onko yksilön ilmastoteoilla merkitystä?

lmastonmuutoksen kaltaisen globaalin ongelman edessä on helppo sanoa, ettei omilla valinnoilla ole merkitystä, sillä ajatus maailman tuhoutumisesta on niin absurdi. Tai sitten maailma on absurdi, kuten Jean-Paul Sartre muotoili.
Jos mietitään vaikka sitä, onko kasvissyöjäksi ryhtyminen kannattavaa, voidaan tehdä Jeremy Benthamin tekoutilitaristinen laskelma. Bentham antoi pohjaksi viisi tarkastelukohdetta: seurausten intensiteetti, läheisyys, todennäköisyys, puhtaus ja hedelmällisyys.

Sekaruokavalioon verrattuna kasvissyönti säästää luonnon rajallisia resursseja, kuten maapinta-alaa. Kasvissyöjäksi ryhtyminen on myös moniin muihin ilmastotekoihin verrattuna melko kivuton ja nopea prosessi.
On myös todennäköistä, että kasvissyönnin positiivinen ilmastovaikutus on suurempi kuin sekasyönnin. Kasvissyönti voisi tehdä omatunnolle hyvää. Lisäksi se kannustaisi muita tekemään samoin.

Mikään ei muutu niin kauan,
kun järjestelmä on ennallaan.

Osa ihmisistä kiistää osallisuutensa ilmastonmuutokseen sillä, ettei yhden ihmisen valinnoilla ole merkitystä. Jos kaikki ajattelisivat näin, kukaan ei tekisi mitään. Toinen virhepäätelmä on todeta, että se, miten asiat nyt hoidetaan, on paras tapa. Siitä, miten on, ei voida päätellä, miten pitäisi olla.
Ihmiset, jotka luistavat moraalisesti oikein toimimisesta, usein ajattelevat vain omaa mielihyväänsä. He tietävät, mikä on oikein, mutta eivät silti toimi niin. Aristoteles kutsui tällaisia ihmisiä heikkotahtoisiksi.
Miten saisimme heikkotahtoiset ihmiset toimimaan? Ehkä vetoamalla heidän egoistisuuteensa. Sopimusteorioiden mukaan maailmassa pätee vastavuoroisuuden periaate: “Tee niin kuin haluaisit itsellesi tehtävän”.
Thomas Hobbes esitti ajatuksen yhteiskuntasopimuksesta, johon ihmiset sitoutuvat omaa etuaan ajatellen. Esimerkiksi ilmastokriisissä voisi painottaa, että asia oikeasti koskettaa kaikkia, ja jos mitään ei tehdä, tulee kaikkien elämästä kurjaa.

Velvollisuusetiikan mukaan mitään moraalin vastaista ei saa tehdä. Immanuel Kantin kategorisen imperatiivin mukaan moraalisia valintoja tehdessä pitää miettiä, voisiko toimintaa ohjaavasta periaatteesta tulla yleinen laki.
Esimerkiksi ahkera lentomatkailija voisi lentoa varatessaan pohtia, mitä kävisi, jos kaikki pitäisivät oikeuttaan lentää itsestäänselvyytenä.
Kategorisen imperatiivin toisen määritelmän mukaan ihmisiä tulisi kohdella itseisarvoina, eli arvokkaina itsessään, eikä välinearvoina, joilla saavutetaan jotakin arvokkaana pidettyä. Ahkera lentomatkailija voi esimerkiksi sortua käyttämään oikeutuksenaan sitä, etteivät kaikki lennä.

Theodor Adorno väitti aikanaan, ettei väärässä maailmassa voi elää oikein. Ilmastonmuutoksen aikainen maailma on nykyajan väärä maailma, jossa on vain traagisia valintoja.
Mieleen nousee ajatus siitä, että ehkä traaginen valinta ei ole valinta lainkaan. Jos moraalinen päätöksenteko edellyttää aina jonkin moraalisesti oikean vaihtoehdon, ei nykymaailmassa voi valita oikein.
Se ei silti tarkoita, ettei mitään olisi tehtävissä. Vaikka yksilön teoilla on merkitystä, suurempi vastuu on järjestelmällä, joka ajaa meitä moraalisesti vääriin tekoihin. Mikään ei muutu niin kauan, kun järjestelmä on ennallaan.

DERIA KURKAN

Kirjoittaja on luumäkeläislähtöinen opiskelija.

Viikon kysymys

Oletko asioinut sähköisesti poliisin kanssa?

Näytä tulokset

Loading ... Loading ...
Kommentoi kyselyä