0

Kolumni: Elokuun taikaa

Muistan vielä hyvin ne nuorena pohjoisen oloissa koetut monet tunteet ja tuntemukset, jotka mieleen tulvivat juuri elokuussa, joka toi valoisiin pohjolan öihin tunnelmallisia hämärän hetkiä. Nuo hämärät illat ja yöt suojasivat ensimmäisiä romanttisia kävelyretkiä juuri treffatun ihanan tytön kanssa. Sykähdyttäville ensi retket tuolloin tuntuivat ja melkeinpä ne henkeä salpasivat. Sama jännittävä fiilis sävytti keskustelujakin.
Elokuun hämärät suojasivat nuoria pareja aikuisten huomiolta, sillä paikalliseen tapaan varsin suorasukaisia kommentteja sai seuraavana päivänä työssä kuulla, jos kävelijät kävelyltä tavattiin.

Oikeastaan tytöt eivät niitä niinkään pelänneet. Naiset kai olivat toisiaan kohtaan solidaarisempia tai heillä ei työssä ollut tapana miesten tyyliin annella räävittömiä heittoja. Nuorten kesken jengissä kommentit olivat myönteisiä, jos niitä otettiin ollenkaan esille. Tokihan uudet seurustelijat aina noteerattiin eikäpä ollut tapana uuden parin välejä sotkea eikä tyttöä toiset kaverit yrittäneet iskeä. Jengin ulkopuolisten ei annettu sotkeutua parien väleihin ,vaan sakilla puolustettiin omia.

Arki kiireineen on mielestäni
parisuhteen pahin vihollinen.

Elokuu kuutamoöineen koettiin ikäänkuin taianomaiseksi valoineen ja varjoineen. Ehkäpä tuo kirjallisuudessakin mainittu jälkikesän aika oli se H-hetki, jolloin oli viimeistään kumppani löydettävä, kun mentiin kohti syksyn koleita päiviä. Elokuvatkin maalailivat elokuusta rakkautta tihkuvia tarinoita tukemaan itse kunkin omia toiveita.

Sittemmin ovat elokuut kohdallani vilistäneet vauhdilla, mutta jotain on jäänyt tukkajuureen itämään noilta nuoruuden ajoilta. Olen jo aiemmin muissa yhteyksissä kirjoitellut rantatulista, jolloin kaksin elämäntoverini kanssa istumme rannalla tulen loimussa ja tuumailemme harvakseen leppoisan tunnelman vallitessa niitä näitä, lisäten välillä puita liekkeihin. Elokuun hämärät illat ovat sopivia aikoja rantatulilla istumiseen, kun kesän monet pihatöiden tuomat kiireet ovat jo ohi. Arki kiireineen on mielestäni parisuhteen pahin vihollinen. On paikallaan joskus istua rannalla tulilla, kunnes kiireet menevät ohi.

Elokuun voi kokea missä vain, mutta suomalainen maalaismaisema on sen oikea koti. Luonto on vielä voimissaan, vaikka ensimmäiset keltaiset lehdet jo leijailevat poluille ja kuistillekin. Nämä Kivijärven kauniit maisemat ovat tulleet tutuiksi yli neljänkymmenen vuoden aikana.
Me viihdymme hyvin täällä ja ihmiset ovat mukavia. Enpä enää kaipaa ulkomaille, jossa on toki tullut aiempina vuosina jonkin verran koluttua.

PENTTI TERVONEN

Kirjoittaja on Luumäen kesäasukas.

Käy lataamassa mobiililaitteellesi Luumäen Lehden ilmainen mobiilisovellus. Ohjeet sovelluksen lataamiseen löydät täältä.

Kommentoi

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.

Viikon kysymys

Aloitatko syksyllä uuden harrastuksen?

Näytä tulokset

Loading ... Loading ...
Kommentoi kyselyä