0

Lukijan mielipide: Kansallis-Osake-Pankin ryöstö vuonna 1926 oli iso murhenäytelmä

Kesäkuun ensimmäinen iltapäivä vuonna 1926 oli Taavetissa lämmin. Kun puutalotaajamassa sijainneen Kansallis-Osake-Pankin konttorin ovi narahti puoli neljän jälkeen, edessä oli murhenäytelmä, josta riitti puhumista vuosikausiksi.
Pulsassa asuneet nuorukaiset Eero Linnasalo ja Yrjö Kuosmanen olivat suunnitelleet tekoaan jo syksystä saakka ja käyneet kevään mittaan pariin otteeseen Taavetissa pahoin aikein. Toteutus kuitenkin siirtyi kesäkuun ensimmäiseen päivään, jolloin parivaljakko saapui tavarajunan kyydissä Taavetin asemalle ja suunnisti ensi töikseen metsän suojaan vahvistamaan oloaan pirtulla. Ryöstön toteutus kulki käsittämätöntä latua, sillä pankin henkilökunnan surmaaminen oli suunnitelmassa alusta asti. Linnasalo, joka oli rikoksen pääsuunnittelija, ampui ensin pankinjohtaja Taavetti Punkkista, seuraavaksi pankissa asioinutta kauppias Taavetti Myyrää ja vielä prokuristi Alina Hirvikalliota. Kuosmanen tyhjensi Browning-pistoolinsa ympäri salia osuen ainakin Hirvikallioon. Linnasalo joutui vielä käsikähmään pankinjohtajan sisaren Eeva Punkkisen kanssa, jota hän niin ikään ampui.

Ryöstö jäi aikeeksi, sillä yhtään seteliä eivät rikolliset saaneet mukaansa. Paniikki valtasi nuoret miehet viimeistään siinä vaiheessa, kun pankinjohtaja Punkkinen syöksyi vaikeasti haavoittuneena ulos apua huutaen. Linnasalo jätti tekopaikan ovesta ja Kuosmanen ikkunasta. Kauppias Myyrä kuoli pankin lattialle. Viipurin sairaalassa menehtyivät pankinjohtaja Punkkinen samana iltana ja rouva Hirvikallio kolmen päivän kuluttua. Eeva Punkkinen säilytti henkensä.
Rosvojen takaa-ajoon osallistui muun muassa suojeluskuntaväkeä. Kuosmanen, jonka rooli operaatiossa oli epäselvä ehkä myös hänelle itselleen, jäi kiinni samana iltana lähellä Svinhufvudin maatilaa. Linnasalo saatiin kilpajuoksun päätteeksi satimeen Hurtanmaalla pari päivää veriteon jälkeen.

Yhtään seteliä eivät rikolliset saaneet mukaansa.

Nuorukaisilla todettiin olleen myös aiempaa rikoshistoriaa erilaisten varkauksien muodossa. Luumäen kihlakunnanoikeus tuomitsi tekijät kuolemaan, minkä Viipurin hovioikeus vahvisti. Niin ankaraa rangaistusta ei rauhan aikana enää toteutettu, joten korkein oikeus muutti kummankin tuomion elinkautiseksi kuritushuonerangaistukseksi.
Veriteossa käytetyt aseet ovat Rikosmuseossa. Niistä erikoisin on Linnasalon Nagant-revolveri, johon hän itse väsäsi isokokoisen äänenvaimentimen.

MATTI LEHTINEN

Käy lataamassa mobiililaitteellesi Luumäen Lehden ilmainen mobiilisovellus. Ohjeet sovelluksen lataamiseen löydät täältä.

Kommentteja aiheesta “Lukijan mielipide: Kansallis-Osake-Pankin ryöstö vuonna 1926 oli iso murhenäytelmä

  • 12.6.2019 at 17:13
    Permalink

    Mielenkiintoinen ja surullinen tapahtuma Luumäellä Viipurin läänin olemassaoloaikana. Ensi kertaa sain tietää asiasta. Ei muista kuulleensa 1920 syntynyt mummonikaan, vaikka kaikkea muuta tosi vanhoja tarinoita kertoilee. Kumpikaan emme asu Luumäellä, vaan Miehikkälässä.

Comments are closed.

Viikon kysymys

Aloitatko syksyllä uuden harrastuksen?

Näytä tulokset

Loading ... Loading ...
Kommentoi kyselyä