0

Kolumni: Vastuunkanto ja teot ovat suomalaisuutta

Paikallistasonkin päätöksentekoon vaikuttavat voimakkaat globaalit muutosvoimat sekä megatrendit.
Muutosvoimia ovat muiden muassa globalisaatio, ilmastonmuutos ja kestävyyskriisi, demokratian monimuotoistuminen, digitalisaatio ja väestön keskittyminen sekä populismi. Muutosvoimiin on reagoitava, jotta pysymme kehityksessä mukana ja pärjäämme muuttuvissa olosuhteissa.

Muutosvoimista ilmastonmuutos on vakavin. Ilmastonmuutoksen torjunnassa kyse on mitä suurimmassa määrin ylisukupolvisuudesta. Millaisen maailman ja elämisen mahdollisuudet me haluamme jättää tuleville sukupolville? Onko oma toimintamme kestävällä pohjalla?
Äskettäin julkaistu ilmastoraportti oli kylmää kuunneltavaa. Suomi on ottanut yhdessä muiden Pohjoismaiden kanssa vahvan vastuunkantajan roolin tässä maapalloamme kohdanneessa haasteessa. Suomessa ymmärretään, että nyt tarvitaan tekoja. Suomalaiset innovaatiot, teknologiamme ja osaamisemme ovat tärkeässä roolissa taistelussa ongelmaa vastaan.

Ilmastoraportti oli
kylmää kuunneltavaa.

Raportti haastoi myös meitä monia kyseenalaistamaan kulutuskäyttäytymistämme, tarkastelemaan elämäntapojamme sekä ainakin se kasvatti kriisitietoisuuttamme.
Jos kuntien asettamat tavoitteet toteutuvat, vuonna 2040 jo puolet suomalaisista asuu hiilineutraalissa kunnassa. Hiilineutraaliuudellahan tarkoitetaan, että kunta tuottaa hiilipäästöjä vain sen verran kuin pystyy sitomaan.
Hiilensitomisessa kasvavat metsämme ovat avainasemassa. Onko kuntien ilmastoteoilla merkitystä kun samalla osa teollisuusmahdeista viittaa kintaalla päästövähennyksille? Kyllä, jokaisen teolla ja asenteella on merkitystä. Parempi vähän kuin ei mitään!

Suomi on mukana Agenda 2030 kestävän kehityksen tavoitteissa. Tutkimukset osoittavat, että pohjoismaisista kunnista 60 prosenttia on luonut suunnitelman kestävän kehityksen tavoitteiden saavuttamiseksi. Tämä osoittaa vahvaa vastuullisuutta ja johtajuutta myös paikallistason päätöksenteossa. Miten voimme tehdä käytännössä vastuullista kestävän kehityksen politiikkaa? Huomioimalla päätöksenteossa kestävän kehityksen arvoja.
Hankintakriteereissämme voimme arvottaa kotimaassa tuotettua puhdasta lähiruokaa, lisätä puun ja kierrätysmateriaalien käyttöä, suosia vähäpäästöisiä energiaratkaisuja ja bioenergiaa sekä hyödyntää luonnonvarojamme kestävällä tavalla sekä myös luoda uusia yhteistyön tapoja ja käytäntöjä sidosryhmien ja kuntalaisten osallistamisessa.

Katseet kääntyvät tässäkin nuoriin, joille ympäristötietoisuus ja ilmastoteot ovat jo lähes itsestäänselvyys. Heillä on vaikuttamisen paikka asenteisiimme, kuunnellaan tulevaisuuden vaikuttajien ajatuksia ja seurataan mielenkiinnolla heidän kulutuskäyttäytymistään.

ANNE MARTTILA-INKILÄ

Kirjoittaja on Luumäen kunnanvaltuuston puheenjohtaja.

Käy lataamassa mobiililaitteellesi Luumäen Lehden ilmainen mobiilisovellus. Ohjeet sovelluksen lataamiseen löydät täältä.

Viikon kysymys

Oletko jo aloittanut joulusiivouksen?

Näytä tulokset

Loading ... Loading ...
Kommentoi kyselyä