Luumäen alakoululaiset voivat oppia vapaaehtoisena kielenä saksaa, ranskaa ja venäjää jo neljänneltä luokalta alkaen — pienet ryhmäkoot edistävät oppimista

Seid ihr fertig? Oletteko valmiit? Saksan kielen opettaja Pirjo Tiihonen varmistaa, että oppilaat ovat löytäneet tablettitietokoneistaan Quizlet-pelin. Pelissä kaksi joukkuetta pelaa toisiaan vastaan ja oppii samalla saksan kielen sanastoa.
— Jee, kivaa! Vapaaehtoiseksi kielekseen saksan valinneet Kangasvarren koulun viidesluokkalaiset innostuvat päivän ohjelmasta.
Vapaaehtoisessa ryhmässä on vain viisi oppilasta, joten opetus on tehokasta. Yhtä tehokasta se on muissakin Kangasvarren vapaaehtoisten kielten ryhmissä: venäjää opiskelee kolme kuudesluokkalaista tyttöä ja tänä vuonna aloittaneessa nelosluokkalaisten ranskan ryhmässä on kuusi oppilasta.
— On melko ainutlaatuista, että pienessä koulussa saadaan alkamaan näin monen eri kielen ryhmät, koulun rehtori Timo Piesanen iloitsee.
Linjaus on tietoinen. Sivistystoimenjohtaja Kai Könösen mukaan tehokas ja monipuolinen kielten opetus voi olla yksi Luumäen vetovoimatekijä, jolla kuntaan houkutellaan asumaan uusia lapsiperheitä.

Ryhmiä perustettaessa lasketaan yhteen Taavetissa ja Kangasvarrella kielivalintoja tekevät. Näin yksittäinen ryhmä voi alkaa pienemmässä koulussa jopa muutamalla oppilaalla.
Vapaaehtoiset kielivalinnat alkavat neljännestä luokasta ja opiskeltava kieli valitaan kolmannen vuosiluokan keväällä, kunakin vuonna erikseen.
Ensi keväänä tehdään seuraavan syksyn neljänsien luokkien valintoja.

Vapaaehtoiset kielivalinnat on tehty pitkälti yhteistyössä vanhempien kanssa. Perheessä on saatettu opiskella tiettyä kieltä jo useammassa sukupolvessa tai tietyn kielen osaaminen on katsottu muuten tärkeäksi.
Kangasvarren venäjän kielen ryhmä on tehokkuudessaan aivan omaa luokkaansa, sillä Kirsi Ala-typpö opettaa kielen alkeita vain kolmelle kuudennen luokan oppilaalle.
Tanja Saira, Aada Näivä ja Elviira Huhtiniemi ovat erottamaton kolmikko, joten heille yhteiset kieliopinnotkin olivat mieleinen ratkaisu. Tällä kertaa Huhtiniemi on poissa tunnilta, joten oppilaita on kaksi.
—Oikeastaan minä halusin valita venäjän kielen. Tanja ja Elviira lähtivät sitten mukaan, Näivä selit-
tää.
Kielitunnit osoittautuivat odotettua työläämmiksi ja viikon lopussa koulupäivän jälkeen venäjän tunnille jääminen tuntuu toisinaan haastavalta.
— Meitä välillä vaan väsyttää ja naurattaa aika paljon, tytöt tunnustavat.
Vanhemmat ovat vahvasti tukemassa tyttöjen kieliopintoja. Perheet kokoontuvat säännöllisesti yhteen vapaa-ajallaan kertaamaan ja tukemaan lasten oppimista.
— Tavoitteena on oppia yksi uusi sana päivässä, tytöt kertovat.
Opettaja arvelee, että nuoret eivät tulleet alun alkaen ajatelleeksi kieliopintojen sitovuutta. Samaa kieltä opiskellaan peruskoulun loppuun, yhdeksännelle luokalle asti.
— Me ehkä ajateltiin, että tämä on vain harrastus, jonka voi lopettaa, tytöt tunnustavat.
Siinä, missä saksan opiskelijat sanovat kieltään helpoksi, Saira ja Näivä kokevat venäjän oppimisen hankalaksi. Ero on selvä, venäjässä on ensin opeteltava vieraat aakkoset.
— Osataan me kirjoittaa jo ilman mallia. Ja osataan kysyä tyyliin: ”mitä kuuluu?”, Saira kertoo.
— Ja numerot osataan, ja perheenjäsenet, Näivä täydentää.
Ahkeran opiskelun päässä odottaa palkinto.
— Päästään Viipuriin lomalle, tytöt iloitsevat.
— Ensi kesänä. Ja siellä käydään kynsihoidoissa.

Ranska on Kangasvarren koulussa tuorein kielitulokas ja opettaja Merja Länkinen on hyvillään siitä, että ryhmä saatiin kokoon. Oppilaita on kuusi.
— Kaikki sanoivat, että ota ranska, Kaarina Liimatainen kertoo valinnastaan.
— Opin sitä helposti, koska olen puoliksi portugalilainen, hän perustelee.
Oliver Rosenholm harrastaa teatteria ja innostui opiskelemaan kieltä, koska Ranska on hänen mielestään taiteellinen paikka.
— Siellä on paljon teatteria ja se on muutenkin kiehtova maa.
Ella Turusta taas kiehtoi ranskan kielen pehmeä ja soljuva ääntäminen.
Tunneilla perehdytään paitsi itse kieleen, myös ranskaa puhuvien maiden kulttuuriin ja tapoihin.
— On ihan mahtavaa opettajallekin kertoa, minkälainen on Versaillesin palatsi tai minkälaista ruokaa Ranskassa syödään, Länkinen huomauttaa. — Kieli ei ole mikään erillinen asia.

Kielten opetus Luumäellä
Ensimmäisen, pakollisen vieraan kielen eli A1-kielen opetus alkaa Luumäellä toisella luokalla. Kieli on englanti ja opetus alkaa kevyesti niin sanotulla kielisuihkulla eli laulaen, leikkien, pelaten ja liikkuen. Osa Suomen kouluista aloittaa englannin kielen opetuksen vasta kolmannella luokalla.
Neljännellä luokalla voi valita vapaaehtoisen A2-kielen. Luumäellä vaihtoehtoja ovat saksa, venäjä ja ranska.
Toisen kotimaisen kielen eli B1-kielen opetus alkaa seitsemännellä luokalla. Kieli on ruotsi.
Kahdeksannella luokalla valitaan yksi valinnainen kieli eli B2-kieli.
Vuoden 2020 alusta ensimmäisen vieraan kielen opintojen aloitus varhennetaan koko maassa alkamaan jo ensimmäisen luokan kevätlukukaudella.

Kommentoi

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.

Viikon kysymys

Kärsitkö kaamosväsymyksestä?

Näytä tulokset

Loading ... Loading ...
Kommentoi kyselyä