Kovien kundien kannattaisi lukea

Kovat kundit eivät tanssi oli toisen maailmansodan jälkeisen ajan merkittävimpiin amerikkalaiskirjailijoihin lukeutuneen Norman Mailerin teos vuodelta 1984.

Sinänsä varsin keskinkertaisen opuksen nimi jäi pyörimään mieleeni, kun luin kolmisen viikkoa sitten kolumnia Mäntyharjulla ja Pertunmaalla ilmestyvästä Pitäjänuutisista. Lehden toimittaja Kaisa Parta kuvaili mainiossa kirjoituksessa, kuinka hänen poikaansa on tuloksetta yritetty saada innostumaan kaunokirjallisuudesta.

Pojan kiinnostus kirjallisuuteen on kuulemma hiipunut pian Ella ja Pate -kirjojen jälkeen. Hänelle on turhaan valittu kirjahyllystä Hotakaista, Tammista tai Huovista pitkien junamatkojen ratoksi. Oppikirjoja ja sanomalehtiä poika sentään lukee. Parta viittasi kolumnissa erään äidin yleisönosastokirjoitukseen, jonka mukaan joukkuelajit nujertavat poikien lukuinnon. Pelireissuilla ja äijäporukoissa ei kuulemma lukijaa katsota hyvällä.

On ilmeisesti tultu aika kauas niistä ajoista, kun jääkiekkopuolustaja Juha Rantasila luki itsensä tuomariksi pelibussin penkillä.

Olin itsekin aikoinaan monta kertaa mukana erään palloilun pääsarjajoukkueen pelimatkoilla. Ainakin siihen aikaan bussiin tuodut lehdet oli luettu hiirenkorvalle jo menomatkalla ja kirjankin näki jonkun pelaajan käsissä. Sanottakoon, että nämä kaverit eivät olleet jääkiekkoilijoita.

Pitkät pelireissut voisi edelleen käyttää fiksummin kuin kortinpeluuseen tai somessa roikkumiseen.

Koululaisten vähentyneestä lukemisinnosta on kannettu huolta monessakin lehtijutussa. Kirjoja karttavat lapset kuvaavat lukemista näissä jutuissa tylsäksi puuhaksi.

Erikoisin kommentti saatiin taannoin eräältä lappeenrantalaiselta tytöltä. Hän valitti, ettei kirja saa millään mielikuvitusta toimimaan. Olisikohan kysymys siitä, ettei tyttö osaa sisäistää tekstiä? Tuskinpa hän sentään mihinkään Volter Kilven Alastalon saliin on tarttunut.

Viime viikonvaihteessa luin uutista, jonka mukaan yliopistoissa joudutaan hylkäämään esseevastauksia heikon kirjoitusasun vuoksi. Eräänkin opiskelijan esseevastaus oli kuin kauppalista.

Somekielen rapauttava vaikutus näkyy jo yliopistotasollakin. Yhä useammilla opiskelijoilla on vaikeuksia hallita virkerakenteita.

Yliopistoissa kannetaan nyt satoa, jonka kirjoitustehtävien väheneminen peruskoulu- ja lukio-opetuksessa on kypsyttänyt. Eikä koulu ole ainoa syyllinen. Jos kotiin tule lehtiä eikä kirjallisuudella ole sijaa perheessä, mistä lapsi saisi tuntuman kirjoittamiseen ja kirjallisuuden kiehtovaan maailmaan.

En itsekään saanut aikoinaan minkäänlaista lisäkipinää kirjallisuuteen koulusta, vaikka eivät ne pakolla luetut Satren Inho ja Hemingwayn Vanhus ja meri ynnä muut klassikot olleet mitään huonoja opuksia.

Lappeenrannan vanhan kaupunginkirjaston sokkeloista löytyi vain paljon mielenkiintoisempaa lukemista.

Kirjoittaja on ESV-Paikallismedioiden toimittaja.

Viikon kysymys

Nautitko helteisestä säästä?

Näytä tulokset

Loading ... Loading ...
Kommentoi kyselyä